Säännöllinen itsehoiva

Joka tuutista muistutetaan, kuinka tärkeää on, että omaishoitaja huolehtii unesta, ravinnosta ja liikunnasta. Se on totta. Mutta yksi asia jää lähes aina sanomatta: kosketuksen tarve. Tuntoaistin kautta olemme jatkuvasti yhteydessä maailmaan. Jos kosketus rajoittuu vaatteiden painoon ja pesuveden valumiseen iholla, kokemus jää kapeaksi. Se vaikuttaa siihen, miten hahmotamme itsemme ja ympäristömme. Kosketus ei ole vain mukava lisä – se on perustava osa ihmisyyttä.

Suomalaisessa kulttuurissa koskettaminen on niukkaa. Koronan jälkeen ei edes kätellä. Olen tervehtinyt ilolla nuorempien tapaa halata toisiaan. Kaikilla tätä ei kuitenkaan ole. Omaishoitajan arjessa voi olla hyvin vähän kosketusta, joskus ei juuri lainkaan.

Onneksi itse voi tehdä jotakin. Lämmin suihku voi tuntua melkein kuin kosketus ja lopuksi voi kuivata ja rasvata itsensä kiireettä. Kun vetää sukat jalkaan, voi silitellä sääret. Kevyt venyttely tai kotijumppa tarjoaa tilaisuuden huomioida koko keho. Näillä pienillä teoilla viestimme itsellemme, että olemme arvokkaita ja huolenpidon arvoisia.

Kosketus auttaa myös jäsentämään todellisuutta. Se tekee kehosta selkeärajaisen ja palauttaa kokemuksen siitä, että olemme fyysisesti olemassa – emme vain ajatuksia päässämme.

Jos budjetissa on varaa, kannattaa käydä hierojalla, kampaajalla ja kosmetologilla. Tarjolla on monenlaisia kosketuspalveluita turvesaunasta intialaiseen päähierontaan. Edellä mainittujen lisäksi on tarjolla monenlaisia eroottisia ja seksuaalisia koskettamisen tapoja ja palveluita maksulla ja ilman. Maksuttomat palvelut perustuvat vastavuoroiseen läheisyyden ja/tai seksin vaihtoon. 

Netissä toimii erilaisia yhteisöjä, joissa ihmiset etsivät kohtaamisen tapoja alkaen halikasoista monimuotoiseen seksiin saakka. Palveluiden kautta järjestyy tapaamisia yksilöiden välille tai voi osallistua kaikenlaisiin tapahtumiin taidenäyttelyistä ryhmäseksiin. Suomessa ja ulkomailla voi käydä seksipainotteisissa ravintoloissa ja musiikkiklubeilla. Niissä tosin kävijäkunta on usein sen verran nuorta, että yli viisikymppisenä voi tulla hieman orpo olo. Ikähaitari on huomattavasti leveämpi ns. kinky- ja BDSM-painotteisissa tapaamisissa. Klubeilla käydessä kannattaa tutustua etikettiin huolella, tai poke saattaa poistaa sinut yllättävän nopeasti kadun puolelle. 

Maksullisista palveluista kannattaa mainita Sexpon kouluttamat vammaisten ja sairaiden erityistarpeisiin perehtyneet seksuaalineuvojat. Lisäksi on olemassa ns. bodyworkereita, jotka ovat erikoistuneet intiimiin kosketukseen ilman yhdyntää. Tietenkin on olemassa myös seksityöntekijöitä, jotka myyvät palveluita sopimuksen mukaan. 

Kosketetuksi tuleminen ei edellytä välttämättä parisuhdetta. Molemminpuolinen turvallisuus, rehellisyys ja kunnioitus riittää. Yhteiskunta odottaa, että omaishoitajat pitävät itsestään huolta. Se on kohtuullinen odotus, mutta silloin täytyy tunnistaa kaikki olennaiset tarpeet.

Kosketus on yksi niistä.
Ja siihen meillä on lupa.

 

Tällä artikkelilla on yksi kommentti

  1. Kari Ylikylä

    Iiris,

    Kiitos rohkeasta kirjoituksestasi. On tärkeää, että nostat esiin kosketuksen merkityksen. Siitä puhutaan aivan liian vähän.

    Luin tekstiäsi kuitenkin omaishoitajan silmin, ja huomasin ajattelevani kosketuksesta hieman toisin.

    Minulle kosketus ei ole ensisijaisesti kehon tarve eikä seksuaalisuuden jatkumo. Se on ennen kaikkea turvaa.

    Se on käsi, joka kertoo toiselle: ”Olen tässä.” Se on silittäminen, halaus, kädestä pitäminen, hiusten harjaaminen ja peiton asettelu. Muistisairaan puolison kanssa kosketuksesta on tullut myös tärkeä työväline. Sanojen merkitys vähenee sairauden edetessä, mutta turvallinen kosketus jää usein ymmärrettäväksi vielä pitkään.

    Samalla se on minulle rakkauden kieli.

    Kosketus kertoo enemmän kuin sanat. Se rauhoittaa puolisoani, mutta usein myös minua. En kosketa siksi, että täyttäisin omaa tarvettani, vaan siksi, että haluan hänen tuntevan olevansa turvassa.

    Ehkä juuri siksi jäin pohtimaan tekstisi jälkimmäistä osaa. Siinä kosketus siirtyi vahvasti seksuaalisuuden ja erilaisten palveluiden näkökulmaan. Ymmärrän hyvin, että seksuaalisuus on monelle tärkeä osa ihmisyyttä, eikä siitä pidä vaieta.

    Silti omaishoitajana olisin kaivannut enemmän puhetta siitä, kuinka kosketus voi olla myös sanatonta rakkautta, lohdutusta ja läsnäoloa ilman seksuaalista ulottuvuutta.

    Ehkä tämä kertoo enemmän minusta kuin tekstistäsi. Seksi ei ole minulle tässä elämäntilanteessa tärkein kaipuu. Läheisyys on.

    Minulle kosketus ei ala seksuaalisuudesta. Se alkaa rakkaudesta.

Vastaa