Eniten vanhenemisessa pelottaa ajatus siitä, ettei kukaan enää kosketa. Minulle siitä tuli todellisuutta jo viisikymppisenä. Se oli jäätävää.
Omaishoitamisen raskautta voi valittaa muille ja saa myötätuntoa. Monilla on kokemusta läheistensä hoitamisesta. Omaishoitaminen on kuitenkin usein kokonaisvaltaista: se vie kaikki päivän liikenevät tunnit ja energian. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jää taka-alalle, eikä ystäviä ehdi nähdä.
Silloin läheisyyden kaipuu kasvaa ja kosketuksen puute alkaa kaihertaa.
Kosketuksen tarpeesta puhuminen kahvipöydässä on jo pari astetta rohkeampi ratkaisu. Vastaukseksi voi saada vaivaantunutta hiljaisuutta ja pullanmurujen pyörittelyä lautasella.
Kosketus on perustarve
Kosketuksen kaipuu on ihmisen perustarve. Se ei katoa toisen sairastuessa tai jäädessämme yksin.
Onneksi seksi ja läheisyys voivat olla parisuhteen voimavara vielä omaishoitovaiheessakin. Joskus läheisyyteen voi jopa avautua uusia mahdollisuuksia, kun estot vähenevät kognition heikentyessä. Kaikissa suhteissa ei kuitenkaan käy näin. Monista syistä seksi ja läheisyys voivat vähentyä tai loppua nopeasti. Pahimmillaan seksistä tulee pakkopullaa tai tilanne, joka muistuttaa raiskausta.
On tavallista, että yhdyntäseksi loppuu neurodegeneratiivista sairautta sairastavien parisuhteissa jossain vaiheessa. Toivottavasti muu läheisyys säilyy pidempään.
Koiran turkki ja tasainen tuhina
Minulle tärkeiksi tavoiksi tyydyttää läheisyyden tarvetta muodostuivat pukeutumishetket, jolloin silittelin omaa kehoani, sekä jooga, jossa asanoissa saattoi aistia kehonsa tarkasti jumppamattoa vasten.
Hieroja- ja kosmetologikäynnit olivat suuri nautinto. Parasta olivat lasten vierailut ja heidän halauksensa.
Koiran turkki ja tasainen tuhina vieressä olivat suuri lohtu. Olen syvästi kiitollinen koiralleni, joka talutti minut läpi sairauden ja menetyksen jokaisen vaiheen.
Hyvää tarkoittavat neuvot ohjaavat omaishoitajaa lenkkipolulle ja salaatin tekoon. Mutta miten ravita yksinäisyyttä itkevää ihoa?
Ystävät ovat tärkeitä, ja keskustelut heidän kanssaan korvaamattomia. Kerran kosmetologi kysyi ihonhoitorutiineistani. Vastasin:
“Miehen käsi.”
Hellyyttä ja kosketusta ei korvaa mikään hikilenkki eikä kurkkunaamio.