Puolisoni oli hyvin meneväistä sorttia: liikuntaa joka päivä, järjestötoimintaa, soittamista ja lasten rientoihin osallistumista, ja töitäkin kerkesi tekemään paljon. Kun liikuntakyky heikkeni, urheiluharrastuksista piti luopua, vaikka jonkinlaista liikuntaa jokaiseen päivään…
Huomaan jatkuvasti tasapainoilevani omien, yhteisten ja puolisoni tarpeiden ja toiveiden välissä. Törmään arjessani näkymättömyyteni haasteeseen. Minulle on niin helppoa ja luontaista laittaa omat tarpeeni toissijaisiksi. Huomaan myös pohtivani itsemääräämisoikeuksiamme. Kumman…
Mieheni sairastumisen ja kuoleman myötä talouteni ajautui kaaokseen. Tai oikeasti ei ajautunut, vaan minä en osannut tai kyennyt hoitamaan sitä. Pahimpina aikoina tuijotin surun ja ahdistuksen murtamana pankin lähettämää dokumenttia…
Älykäs ja pystyvä ystäväni haksahti huijausviestiin. Ihmettelin, miten se oli mahdollista, kun mukamas Postin viesti tuli aivan ihmeellisestä osoitteesta. Kun stressaannumme tai olemme kriisissä, kognitiiviset (älylliset) taitomme taantuvat. Meiltä kysymättä…
Törmäsin Kelan Omaisten parikurssilla vaikeuteeni sopeutua. Kela järjestää omaishoitajille sopeutumisvalmennuskursseja. Tavoitteena on auttaa meitä omaishoitajia löytämään keinoja, joilla vaikuttaa toimintakykyymme ja vahvistaa elämänhallintaamme. Tarkoituksena on vahvistaa toimijuutta. Kela käyttää tästä…
Mieheni kyky tuottaa puhetta heikkeni nopeasti sairauden edetessä. Hänen puheestaan oli vaikea saada selvää. Kotisairaanhoito kävi meillä useita kertoja päivässä, 3-4 kertaa vuorokaudessa. Koska mieheni oli vaikeahoitoinen isokokoinen mies, kotihoito…
Arvaan lähes jokaisen muistisairaan rinnalla kulkeneen tunnistavan tilanteen, jossa tuskastuu toiseen tavalla tai toisella. Hetken päästä kaduttaa, eihän se toisen vika ole, että joudumme kiireessä etsimään kadonnutta lompakkoa. Tavaroiden hukkuminen…
Iiris kysyi minulta mitä kaipaan, omaishoitajana. Ensimmäinen mielenyhtymäni oli tyhjyys. Olipakko pysähtyä kysymyksen äärelle ajatuksella. Mitä sisimmissäni toivon, kaipaan tai haluan. Pohdinnan jälkeen pysähdyin siihen, miten rakentaa tässä elämäntilanteessa merkityksellistätulevaisuutta…
Mitä enemmän kasvoin omaishoitajuuteen sitä kauemmaksi jätin itseni. Kasvoin askel askeleelta syvemmälle muistisairauden arkeen. Tulin aina vain paremmaksi arjen paikkaamisessa. Taitoni säätää ja paikata arjen sankarina kehittyivät. Keskitin tarmoni ja…
Nopeasti etenevä sairaus ei jätä aikaa surulle. Suru on kulkuväline, jolla siirrytään vaiheesta toiseen. Kun tilanteet vyöryvät toistensa päälle tauotta, ei ole mahdollisuutta viipyillä menneessä ja siirtyä surun kieseillä uuteen.…