Mieheni sairastumisen ja kuoleman myötä talouteni ajautui kaaokseen. Tai oikeasti ei ajautunut, vaan minä en osannut tai kyennyt hoitamaan sitä. Pahimpina aikoina tuijotin surun ja ahdistuksen murtamana pankin lähettämää dokumenttia kykenemättä ymmärtämään Suomen kieltä. Kun olin kuullut alustavan diagnoosin mieheni sairaudesta, oivalsin heti, että tämä on menoa. Tajusin, että tulen tarvitsemaan sairaslomaa enemmän kuin mitä tarjotaan. Fiksuna ihmisenä aloin säästämään pankkitililleni (korottomalle käyttelytilille).
Talousasioihin kannattaa tarttua heti
Näin jälkeenpäin näen, mitä olisi kannattanut tehdä, mutta silloin en osannut ja mieheni kuoleman jälkeen en kyennyt. Minun olisi pitänyt arvioida oma ja perheemme taloudellinen tilanne ja tehdä laskelmia eri skenaarioita varten. Valitettavasti sellainen ei käynyt mielessäkään, mutta sen sijaan siellä jylläsi epätietoisuus, ahdistus ja huoli. Vähintään minun olisi kannattanut säästää tilille, jolla on korko. Perheellämme jopa oli säästötili, jossa olisi ollut melkein 3% korko! Silti inflaatio olisi nakertanut säästöjäni. Ulkomailta olisin löytänyt säästötilejä, esim. Irlannista, joilla olisi ollut inflaatiota suurempi korko.
Tiedän, että en ole ainoa, joka tuntee kyvyttömyyttä ja vastenmielisyyttä talouden hoitoa kohtaan. Omaishoitajuuden lipuessa mahdollisuuksien horisonttiin kannattaa toimia heti. Itse asiassa olisi kannattanut aloittaa säästäminen ja sijoittaminen jo ennen kuin kukaan sairastui. Säästämispäätökseni jälkeen minun olisi kannattanut ottaa tosissaan taloustunteeni, katsoa rehellisesti taloustaitojani silmästä silmään ja etsiä apua. Apua olisi löytynyt läheisverkostostani ja internetistä. Martoilla ja Takuusäätiöllä on tarjota kättä pidempää talouden hallintaan. Lisäksi useilla paikkakunnilla on tarjolla maksuttomia Talousneuvoloita, joissa voi keskustella omista talousasioistaan ammattilaisen kanssa.
Oman taloutensa haltuun saamiseksi voi tehdä aina jotakin
Olisin voinut marssia myös pankkiini keskustelemaan tilanteestani. He olisivat saattaneet suositella minulle omia sijoitustuotteitaan tai ainakin määräaikaistalletuksia. Nekin olisivat olleet parempi vaihtoehto kuin nollakorkotilille säästäminen. Pankin sijoitustuotteissa on usein aika paljon kuluja, joita kannattaa vältellä. Sijoitusmarkkinoilla on tarjolla jopa kuluttomia rahastoja, joilla pääsee myös hajauttamisen alkuun.
Omaishoitotilanteessa ongelmaksi muodostuu helposti lyhyt aikajänne. Kun aikaa on vähän, suhdanneheilahteluilta on vaikea suojautua eikä korkoa korolle ilmiötä pysty hyödyntämään tehokkaasti. Silloin korostuu kulukuri ja korkosidonnaiset sijoitukset.
Tiedän olleeni etuoikeutetussa asemassa, kun minulla oli pysyvä työ ja palkka, josta säästää. Kaikilla ei ole, vaikka haluaisi. Silti taloudellista mielenrauhaa voi saada siitä, että tuntee oman taloudellisen tilanteensa ja pystyy ennakoimaan ja suunnittelemaan pienetkin varansa. Ahdistunut asioiden välttely on usein kaikkein raskainta.